Moshava

Moshava

Moshava (kirjaimellisesti siirtokunta) oli juutalaisten maaseutuasutuksen muoto ottomaanien Palestiinassa, joita vanhan jishuvin jäsenet perustivat 1870-luvun lopusta lähtien ja juutalaisten sionistisen maahanmuuton kahden ensimmäisen aallon - ensimmäisen ja toisen alijan - aikana.

Historia

Moshavassa, toisin kuin myöhemmissä yhteisöllisissä siirtokunnissa, kuten kibbutsissa ja moshavissa (monikko moshavim), kaikki maa ja omaisuus ovat yksityisomistuksessa. Ensimmäiset moshavat perustivat Osmanien Palestiinassa jo asuneet juutalaisyhteisön jäsenet ja sinne saapuneet ensimmäisen alijan pioneerit. Varhaisten moshavien talous perustui maatalouteen ja muistutti ulkoasultaan Itä-Euroopan viljanviljelykyliä. Maatilat perustettiin leveän pääkadun molemmille puolille.

Vanhoja moshavia kartalla

Petah Tikvan, joka tunnetaan "moshavien äitinä" (Em HaMoshavot), perustivat vuonna 1878 vanhan jishuvin jäsenet sekä Gai Oni, josta tuli myöhemmin Rosh Pinna, ensimmäisen alijan saapumisen myötä. Ensimmäisen Aliyah-kauden neljä ensimmäistä moshavotia olivat Rishon LeZion, Rosh Pinna, Zikhron Ya'akov ja Yesud HaMa'ala.

Näiden varhaisten siirtokuntien liikkeellepaneva voima oli Euroopassa toimiva Hovevei Zion -liike, jonka haarat toimivat taloudellisesti itsenäisinä siirtokuntayhdistyksinä.

Moshavaa hallinnoitiin peruskirjalla, jossa hahmoteltiin yhteisölliset periaatteet, jotka loivat liiton tai siteen asukkaiden välille.

*************

Nykyinen moshavin määrittely

Moshav, osuustoiminnallinen maatalousyhteisö, syntyi Israelin ensimmäisten siirtolaisaaltojen aikana 1880-luvulla. Kun juutalaiset ympäri maailmaa pyrkivät pakenemaan vainoa ja antisemitismiä, he löysivät tiensä Luvattuun maahan, asettuivat asumaan ja viljelivät maata. Tällaisia ensimmäisiä siirtokuntia kutsuttiin Moshaviksi.

Myöhempien alija-liikkeiden ja kibbutsin perustamisen tapaan nämä yhteisöt liittyivät yhteen ja keskittyivät maanviljelyyn ja maan rakentamiseen.

Nykyään suurin osa moshavista on edelleen olemassa maan maaseutualueilla, joissa jäsenet ottavat yhteisöllisen vastuun kylästä tai asutuksesta, jossa he asuvat. Melko monet kunnalliset moshavit harjoittavat yhdessä liiketoimintaa, kuten maataloutta, matkailua, erilaista teollisuutta ja paljon muuta. He lähettävät lapsensa paikallisen hallintoalueen kouluihin ja pitävät yllä vahvoja yhteyksiä naapurikyliin.

Eräs esimerkki näistä ja erityinen moshav on Jad Hashmona.

Yad Hashmona on kibbutsin kaltainen yhteisöllinen moshav, jonka jäsenet osallistuvat komiteoihin ja yleiskokoukseen päättääkseen maan käytöstä, yritysten johtamisesta, kulttuuritoiminnasta, juhlivat yhdessä juhlapyhiä ja tapahtumia sekä kehittävät alueen infrastruktuuria. 

Näiden yhteisten tarpeiden, tavoitteiden ja vapaaehtoistyön kautta Israelin kibbutsien ja moshavien yhteisöt pysyvät yhteydessä toisiinsa ja osallistuvat tulevaisuuden kehitykseen ja yhteiseen visioon.

Katso lisää tästä.