Antisemitismi Lähi-Idässä

Rony Smolar – Israel-uutisviikko 6.1.2020

Rony Smolar

Julkaistu: 6.1.2020 Patmos lähetysjärjestö

Hyvää alkanutta vuotta!

Parempaa vuotta toivotaan myös Israelissa ja erityisesti juutalaisessa maailmassa, missä kuluneen vuoden aikana koettiin antisemitismin eli juutalaisvastaisuuden huolestuttavan suuri kasvu.

Ilmiötä on jo ehditty kuvata vakavimmaksi sitten tuhoisan toisen maailmansodan, mikä Euroopassa koitui kuuden miljoonan juutalaisen järjestelmälliseen surmaan.

Kulunut vuosi paljasti juutalaisvastaisen viharikollisuuden viime vuosina selvimmin yleistyneen Yhdysvalloissa sekä Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa.

Muistissa ovat yhä loppuvuoden kaksi kansainvälistä julkisuutta saanutta välikohtausta; lokakuussa kesken Jom Kipppurin hartaustilaisuuden Saksan Hallen kaupungissa kahden hengen vaatinut synagogaisku ja kaksi viikkoa sitten Hanuka-juhliin new yorkilaisen rabbin kotiin tehty veitsi-isku, missä viisi ihmistä haavoittui. Tämä hyökkäys tapahtui vain pari viikkoa sen jälkeen, kun kuusi ihmistä kuoli joukkoammuskelussa New Jerseyssä juutalaisten markkinoilla. Ja uudenvuoden aaton aattona Saksan poliisi pidätti kaksi miestä 40:n juutalaisen hautakiven kaatamisesta.

Vakavin juutalaisvastainen hyökkäys Yhdysvaltain historiassa tapahtui vuonna 2018, kun asemies hyökkäsi synagogaan Pittsburgissa ja tappoi 11 rukoilemassa ollutta ihmistä.

Eurooppa on jo vuosia elänyt juutalaisvastaisen viharikollisuuden kanssa mutta Yhdysvalloissa ilmiö on melko uusi. Siellä monet demokraattipoliitikot ovat syyttäneet ilmapiirin muutoksesta presidentti Donald Trumpia, joka ei ole riittävästi tuominnut valkoista ylivaltaa ajavan äärioikeiston toimintaa.

Euroopassa EU:n perusoikeusviraston mukaan lisääntynyt juutalaisvastaisuus on kytköksissä muuhun suvaitsemattomuuden kasvuun. Mutta tutkijoiden mukaan juutalaisvastaisuutta löytyy kolmesta ryhmästä: äärioikeistosta, Israel-kriittisestä ja kapitalismin vastaisesta poliittisesta vasemmistosta sekä maahanmuuton seurauksena islamilaisista ryhmistä.

Aiemmin viime vuonna raportoin, miten kyselyjen mukaan monet turvattomuutta tuntevat juutalaiset Euroopassa harkitsivat poismuuttoa muualle.

Kulunut vuosi ei juutalaisten turvallisuuden kannalta siis todellakaan ollut hyvä. Tosin, tilanteen toivotaan kohentuvan, kun Euroopan neuvosto joulukuun alussa antoi julkilausuman antisemitismin torjunnasta ja yhteisen turvallisuustoimintamallin kehittämisestä Euroopan juutalaisyhteisöjen ja -instituutioiden suojelemisen parantamiseksi.

Tässä hengessä myös Suomessa hallitus sitoutui Helsingin juutalaiskeskuksen turvallisuuden parantamiseen.

Maapallon juutalaisten kohtalo liittyy läheisesti Israelin arkeen, mikä muutenkin on täynnä haasteita. Niitä on Jerusalemissa toimiva strategian ja turvallisuuden laitos (JISS) vuoden vaihtumisen kynnyksellä tarkastellut. Asiantuntijat vakuuttavat Israelin selviytyvän turvallisuusuhista yksin, mutta huolta aiheuttaa Israelin kannatuksen väheneminen erityisesti Yhdysvaltain demokraattipuolueessa. Lisäksi maan juutalaisten keskuudessa ilmenevä turhautuminen Israelin sisäpolitiikan moniin käänteisiin uhkaa nakertaa poliittista ja taloudellista tukea.

Turvallisuusuhista ydinasetta tavoitteleva Iran ja sen liittolaiset Lähi-idässä muodostavat vakavimman uhan, vaikka vallankumouskaartin komentaja Hossein Salami vastikään vakuutti, ettei Iran hakeudu sotaan mutta ei myöskään kaihda konflikteja.

Mutta viime perjantain vastaisena yönä tapahtunut amerikkalaisisku Bagdadiin ja siellä Iranin vaikutusvaltaisten al-Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin surma saattaa tuoda alueelle uusia jännitteitä, sillä Iran on uhannut kostaa tuon iskun.

Ja Syyrian uskotaan edelleenkin sallivan maaperälleen Iranin vallankumouskaartin asemia, mikä myös jatkossa johtaa Israelin sotilasoperaatioihin. Epävarmaksi jää miten Syyrian ”takuumieheksi” tullut Venäjä tähän jatkossa suhtautuu.

Mutta Israelin suhteet arabimaailmaan uskotaan kehittyvän edelleen suotuisasti; samoin Intiaan ja Brasiliaan, minkä lisäksi useiden maiden uskotaan avaavan diplomaattiset edustustonsa Jerusalemissa.

Suhteet palestiinalaishallintoon pysynevät edelleen etäisinä ja mahdollisesti kärjistyisivät, jos Netanjahu pääministerinä aikoo toteuttaa aiemman vaalilupauksensa liittää Jordanjoen länsirannalla olevat juutalaiset siirtokunnat sekä muita alueita Jordanjoen laaksosta Israeliin. Netanjahun tukena on Yhdysvaltojen muuttunut asenne, minkä mukaan siirtokunnat eivät välttämättä ole laittomia eivätkä ristiriidassa kansainvälisen lainsäädännön kanssa.

Pitkän kriisin yhä jatkuessa palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin lasketaan pysyvän vallassa, minkä lisäksi palestiinalaisalueilla ei edelleenkään järjestetä vaaleja. Yhtenä syynä siihen pidetään eripuraa Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön kanssa, jolla tiedetään olevan paljon kannatusta palestiinalaisten keskuudessa myös Jordanjoen länsirannalla. Lisäksi 84-vuotiaalla Abbasilla on nuorempia suosittuja haastajia.

Mutta monet merkit viittaavat siihen, että tilanne Gazan rajalla voisi rauhoittua. Hamas-järjestön tuore ilmoitus kolmen kuukauden mielenosoitustauosta on otettu Israelissa myönteisesti vastaan, minkä uskotaan näkyvän erilaisina taloudellisina helpotuksina. Esimerkiksi, Israel on alustavasti sitoutunut ostamaan suurimman osan Gazan mansikkasadosta ja lisäksi aikoo myöntää lisää työlupia Israeliin.

Välittäjänä toimivan Egyptin tavoitteena on tulitauon sijasta aikaansaada pitempiaikainen, ainakin viisi vuotta kestävä sopimus, mikä sisältäisi myös Hamasin hallussa olevien israelilaisten luovutuksen.

Israel, joka on aistinut neuvotteluilmapiirin myönteisen muuttumisen, on vastannut antamalla rajanylityslupia mm. uusien linja-autojen sekä kalastusveneiden toimituksille. Lisäksi Israel on valmis vaihtamaan Gazan käytetyt autonrenkaat uusiin, joista siellä on huutava pula. Tällä toimenpiteellä Israel pyrkii torjumaan käytettyjen autonrenkaiden päätymisen mielenosoittajien polttamiksi. Musta ja tiheä savu on jo vuosia haitannut raja-alueella asuvien israelilaisten elämää.

Hamasin muuttunut asenne johtunee aluetta vaivaavasta talousahdingosta, jota helpottamaan on luvassa ulkopuolista apua. Sen lisäksi Yhdysvallat on luvannut rahoittaa uuden sairaalan rakentamisen edellyttäen, että tilanne rannikkokaistalla pysyy rauhallisena.