Herbert Pagani: vetoomus maani (Israel) puolesta

Kirjailija Albert Russo kirjoittaa The Times of Israel -lehdessä:

“Tämä Herbert Paganinin huuto (vuodelta 1975), joka tulee yhtä lailla sydämestä kuin mielestä, on niin kaunopuheinen - se tiivistää sen, mitä Israel on edustanut juutalaisille vuosituhansien ajan - että se on lähetettävä uudelleen maailman neljään kolkkaan, koska liian suuri osa kristityistä ja muslimeista kieltää edelleen sen aitouden ja toistaa samoja valheita, typeryyksiä ja taikauskoa vääristellen jatkuvasti historiaa kuin muovailuvahaa. He eivät ole vieläkään oppineet tai ymmärtäneet mitään. Jos kysytte itseltänne: Ovatko he niin kauhean kateellisia, tietämättömiä ja sokeita vai onko heidän mielensä niin kieroutunut, että he kieltäytyvät tunnustamasta tosiasioita? 
Vastaus on: Ilmeisesti niin!

Herbert Pagani: vetoomus maani puolesta 

1/11/1975

“Eilen olin metrossa ja kuulin kahden naisen sanovan: "Taas nämä juutalaiset, jotka esittävät vaatimuksiaan YK:ssa. Mikä riesa!" Se on totta. Me olemme riesa. Maailmaa on ottanut päähän vuosisatojen ajan. Se on luonteemme, mitä voitte odottaa? Aabraham ainutlaatuisen Jumalansa kanssa, Mooses kymmenen käskynsä kanssa, Jeesus toisen poskensa kanssa aina valmiina toiseen läpsäisyyn.

Freud, Marx ja Einstein, he kaikki olivat vallankumouksellisia, vallanpitäjien vihollisia. Miksi niin? Koska valtaapitävät eivät vuosisatojen ajan kyenneet tyydyttämään heitä, koska heidät oli aina suljettu pois.

Kyseenalaistaa, nähdä pidemmälle, muuttaa maailmaa, muuttaa kohtaloa, sellainen oli esi-isieni kohtalo. Siksi heitä niin vihataan.

Oikeistolainen antisemitisti syyttää juutalaisia bolshevikkivallankumouksen toteuttamisesta. Se on totta. Heitä oli paljon vuonna 1917.

Vasemmistolainen antisemitisti syyttää juutalaisia siitä, että he ovat Manhattanin omistajia, kapitalismin johtajia. Se on totta. Juutalaisia kapitalisteja on paljon. Syy on yksinkertainen: Kulttuuri, uskonto, vallankumoukselliset aatteet toisaalta, raha ja pankit toisaalta, ovat ainoat siirrettävät arvot, ainoat saatavilla olevat tavarat niille, joilla ei ole maata. Nyt kun maa on olemassa, antisemitismi nousee sen tuhkasta, tai pikemminkin meidän tuhkastamme, ja sitä kutsutaan anti-sionismiksi. Se on kohdistunut yksilöihin, nyt se kohdistuu kansakuntaan. Israel on getto, Jerusalem on Varsova. Meitä piirittävät natsit syövät nykyään kuskusta ja puhuvat arabiaa, ja jos heidän croissantinsa naamioituu joskus sirpiksi, se on sitä parempi, että he voivat väijyä meitä ympäri maailmaa.

Minulla, vasemmistojuutalaisella, ei ole mitään tekemistä vasemmiston kanssa, joka haluaa vapauttaa kaikki ihmiset joidenkin ihmisten kustannuksella, koska juuri minä olen yksi heistä. Meidän kaikkien pitäisi pyrkiä tasa-arvoon mutta myös taistella oikeudesta olla erilaisia. Jos vasemmisto haluaa minun noudattavan sen sääntöjä, se ei voi sivuuttaa ongelmaani. Ja minun ongelmani on se, että meitä on vihattu, karkotettu, murskattu, ryöstetty, metsästetty ja käännytetty väkisin nykyisen ajanlaskumme 1. vuosisadan roomalaisten karkotuksista lähtien.

Miksi, saatatte kysyä? Koska uskontoamme ja kulttuuriamme pidettiin/pidetään vaarallisena.

Tässä on muutamia esimerkkejä, jotka havainnollistavat, mitä tarkoitan:

Juutalaisuus oli ensimmäinen uskonto, joka määräsi sapatin eli pakollisen viikoittaisen levon. Voitte kuvitella faaraoiden ilon, jotka jatkuvasti halusivat rakentaa uuden pyramidin!

Juutalaisuus kieltää orjuuden. Voitte kuvitella, kuinka myötämielisiä ajatukselle olivat roomalaiset, antiikin merkittävimmät vapaan työvoiman tukkumyyjät.

Raamatussa sanotaan: "Maa ei kuulu ihmiselle, vaan Jumalalle". Tästä lauseesta säädettiin laki, joka koski omaisuuden automaattista luovuttamista 49 vuoden välein. Voitte kuvitella, miten tällainen laki vaikutti keskiajan paaveihin ja renessanssin ajan valtakuntien rakentajiin.

Silloinkin oli välttämätöntä, että kansa ei saisi tietää totuutta.

Valtaapitävät aloittivat Raamatun kieltämisellä, sitten tulivat herjaukset: kunnianloukkausten muurit, joista tuli kivimuurit, jotka johtivat gettoihin.

Sitten tulivat inkvisitio, polttopuut ja myöhemmin keltainen tähti.

Auschwitz on vain kansanmurhan teollistuminen, mutta kansanmurhia oli tuhansia muitakin. Minulta kestäisi kolme päivää vain nimetä kaikki Espanjan, Venäjän, Puolan ja Pohjois-Afrikan pogromit.

Pakon edessä juutalainen kulki kaikkialle mutta ei päätynyt mihinkään.

En halua enää olla "vuokrakansalainen". Olen saanut tarpeekseni historian ovien kolkuttelusta ja odottelusta, kunnes minulle sanotaan: "Tule sisään!". Niinpä astun sisään ja huudan! "Olen kotonani tässä maassa, ja siinä minulla on maani: se on luvattu minulle, ja se tulee olemaan minun!"

Mitä on sionismi? Se tiivistyy yksinkertaiseen lauseeseen: "Ensi vuonna Jerusalemissa."

Ei, se ei ole Club Medin iskulause. Se on kirjoitettu Raamattuun, kirjaan, jota on myyty enemmän kappaleita kuin mitään muuta ja joka on ymmärretty väärin enemmän kuin mikään muu kirja maailmassa.

Ja tästä rukouksesta tuli pauhu, pauhu, joka on yli 2000 vuotta vanha; Kolumbuksen isät, Kafka, Proust, Chagall, Marx, Einstein ja jopa herra Kissinger ovat toistaneet tätä lausetta, tätä pauhua, vähintään kerran vuodessa, pääsiäisenä.

Onko sionismi siis yhtä kuin rasismi? Älkää naurattako minua! Onko "Lempeä Ranska, lapsuuteni rakas maa" (Charles Trenet'n laulu: "Douce France, cher pays de mon enfance") rasistinen hymni? Sionismi on vapaustaistelun nimi!

Maailmassa kaikilla on omat juutalaisensa.

Mitä meihin tulee, me olemme KAIKKIEN juutalaisia.

Niille, jotka kysyvät minulta: "Entä palestiinalaiset?", vastaan: "Olen 2000 vuotta vanha palestiinalainen. Olen maailman vanhin sorrettu ihminen."

Neuvottelen heidän kanssaan, mutta en luovuta paikkaani heille. Eivätkä hallituksen poliittiset vaihtoehdot ole koskaan kyseenalaistaneet kansakunnan olemassaoloa, oli kansakunta mikä tahansa.

Miksi sitten Israelin pitäisi olla poikkeus?

Kun Israel on turvassa, valitsen juutalaisten ja arabinaapureideni joukosta ne, jotka jakavat filosofiani, ihanteeni. Mutta siihen asti minun on oltava yhtenäinen koko kansani kanssa, jopa niiden kanssa, joita vihaan.

Descartes oli väärässä todetessaan: "Minä ajattelen, siis minä olen". Minulle se ei merkitse yhtään mitään. Olemme ajatelleet 5000 vuotta, emmekä vieläkään ole olemassa!

Siksi mottoni on: "Puolustan itseäni, siis minä olen!".

----

Taidemaalari, säveltäjä Herbert Paganini kuoli nuorena vain 44 v.