Israelin tulevasta hallituksesta tulee vallankumouksellinen hallitus

Ariel Kahana       -          mielipidekirjoitus

Israelin hallitsematon oikeusjärjestelmä joutuu vihdoin asianmukaisten tarkastusten ja tasapainojen kohteeksi, ja tarvittavat uudistukset parantavat elämää Juudeassa ja Samariassa.

7. joulukuuta 2022

(JNS) Israelin tuleva hallitus ei ole pelkkä oikeistokoalitio. Siitä odotetaan monista syistä vallankumouksellista hallitusta, eikä LGBT-yhteisöä koskevan politiikan vuoksi, kuten Israelin tiedotusvälineet väittävät. Mikään merkityksellinen asia ei tule muuttumaan tässä asiassa.

Hallitus on kuitenkin lähes varmasti erilainen kuin mikään aiempi.

Ennen kaikkea kolmen hallinnonhaaran välisiä tarkastuksia ja tasapainoa uudistetaan. Israelin perustuslain puuttuminen sekä Knessetin ja hallituksen suhteellinen heikkous ovat antaneet oikeuslaitokselle mahdollisuuden kerätä liikaa valtaa. Esimerkiksi hallituksen oikeudelliset neuvonantajat voivat kumota ministerien lailliset linjaukset, ja korkein oikeus ja jopa alemmat tuomioistuimet voivat estää hallituksen päätökset, vaikka niille ei ole koskaan annettu tätä valtaa.

Monet juristit ovat jo pitkään arvostelleet tällaista oikeudellista aktivismia. Korkeimman oikeuden entinen presidentti Moshe Landau varoitti, että se vahingoittaa tuomioistuinten asemaa Israelin kansalaisten keskuudessa, ja mielipidetutkimukset osoittavat, että näin todella on. Amerikkalaiset juristit Robert Bork ja Richard Posner menivät vielä pidemmälle ja sanoivat, että Israelin oikeusaktivismin isä, korkeimman oikeuden entinen presidentti Aharon Barak, "asettaa maailmanennätyksen oikeuslaitoksen ylimielisyydessä".

Uusi koalitio toteuttaa uudistuksia tämän ongelman ratkaisemiseksi. Ne toteutetaan Knessetin normaalien menettelyjen mukaisesti julkisten keskustelujen ja vapaan keskustelun avulla, ja niitä tukevat monet vasemmistolaiset julkisuuden henkilöt, kuten entinen työministeri Haim Ramon, oikeustieteen professori Daniel Friedman ja muut. Tämä ei heikennä demokratiaa. Se tekee päinvastoin ja palauttaa Israelin kansan luottamuksen demokraattisiin instituutioihinsa.

Toinen merkittävä uudistusalue on Israelin Juudean ja Samarian hallinto. Vuosikymmenien ajan Israelin politiikka kiistellyillä alueilla vallitsevan konfliktin suhteen on epäonnistunut. Palestiinalaishallinto on osoittautunut korruptoituneeksi diktatuuriksi, jolla ei ole vaaleja eikä toimivaa parlamenttia. Palestiinalaisten terrori-iskuja ja iskuyrityksiä tapahtuu muutaman tunnin välein. Juutalaisten ja arabisiviilien välisiä yhteenottoja on viikoittain. Taloutta, rakentamista, liikennettä ja muita infrastruktuurikysymyksiä on hoidettu epäasianmukaisesti. Kukaan ei näe pitkän aikavälin poliittista ratkaisua. Eräs korkea-arvoinen amerikkalainen virkamies kysyi minulta: "Mitä ehdotatte tuleviksi 55 vuodeksi?".

Tämän kaaoksen minimoimiseksi uusi hallitus muuttaa tapaa, jolla se hallinnoi kiistanalaisia alueita. Erityisesti se ottaa "siviilihallinnon", joka valvoo sekä palestiinalaisten että israelilaisten jokapäiväistä elämää, pois IDF:n käsistä ja siirtää sen uuden ministeriön alaisuuteen. Jos tämä tehdään oikein, se parantaa monia arkielämän näkökohtia Juudeassa ja Samariassa. Kaikkien niiden, jotka vastustavat siviilien sotilaallista valvontaa, olisi tuettava tätä politiikkaa, ja se olisi pitänyt ottaa käyttöön jo vuosia sitten.

Muut uudistukset liittyvät lainvalvontaan, rikollisuuden torjuntaan ja turvallisuuden palauttamiseen koko maassa. Väistyvä hallitus ryhtyi alustaviin toimiin näissä asioissa, mutta vielä on paljon tehtävää.

Sama pätee Israelin ja arabien yhteiskunnan äärinationalistisiin elementteihin. Poliittiseen korrektiuteen liittyvistä syistä valtavirran tiedotusvälineet vaikenevat tästä uhasta, mutta kulissien takana koko kansallinen turvallisuuslaitos on hyvin huolissaan. Myös poliisin ja lainvalvontaviranomaisten valtuuksien lisäämisen ja vahvistamisen pitäisi olla tulossa.

Netanjahun kuudes hallitus kestää todennäköisesti koko nelivuotiskautensa. Koalitiopuolueilla on pitkälti sama agenda ja halu vakauteen. Tämä vakaus on jo itsessään saanut opposition käyttämään hyvin kovaa kieltä yrittäessään heikentää tulevien uudistusten merkitystä. Israelin politiikassa on kuitenkin tapana huutaa, varsinkin kun puheenaiheet ovat heikkoja.