Keitä ovat Jemenin huthit , ja miksi he hyökkäävät Israelia vastaan?

Huthiliike sijaitsee 2 000 kilometriä etelään Israelista, mutta se on nyt tehnyt tappavan lennokki-iskun Tel Aviviin ja useita iskuja Eilatin lomakohteeseen. Asiantuntijat selittävät, miksi tämä on sopusoinnussa sen laajemman Israelin vastaisen ja antisemitistisen agendan kanssa ja miksi se on pikemminkin kumppani kuin suojelijansa Iranin käskyläinen.

Marraskuu 6. 2023 (alkaen)

Jemenin shiialais-islamistiryhmä Huthit ei ollut monien israelilaisten tutkassa ennen lokakuun puoliväliä - kun se liittyi Hizbollahiin ja muihin Iranin valtakirjoihin ampumalla ammuksia Israeliin sodan keskellä Hamasia vastaan Gazassa. Heinäkuussa tapahtui massiivinen eskaloituminen: Houthit iskivät Tel Aviviin lennokilla, joka tappoi yhden ja haavoitti noin kymmentä muuta. Vastauksena Israel hyökkäsi Jemenin alueelle.

Tämä ja muut iskut ovat herättäneet kysymyksiä: Keitä huthit ovat? Miksi he ovat sekaantuneet tähän sotaan? Ja tietenkin, kuinka huolissaan israelilaisten pitäisi olla?

Houthi-liike, joka tunnetaan virallisesti nimellä Ansar Allah ("Allahin tukijat"), on sotilaallinen ryhmä, joka syntyi Jemenissä 2000-luvulla. Jemen sijaitsee Saudi-Arabian alapuolella ja Omanin länsipuolella Arabian niemimaan lounaispäässä.

Se toimi vastarintaryhmänä Ali Abdullah Salehia vastaan, joka hallitsi maata vuodesta 1990 eroamiseensa vuonna 2012. Ryhmän vuonna 2014 tekemä pääkaupungin Sanaan valtaaminen oli katalysaattori Jemenissä käynnissä olevalle sisällissodalle, jossa Iran tukee liikettä.

Saudi-Arabian tukema liittouma liittyi mukaan taisteluun vuonna 2015, jolloin muut Persianlahden valtiot osallistuivat taisteluun houtheja vastaan, jotka nyt hallitsevat suurta osaa maan länsiosasta ja sen tärkeimpiä asutuskeskuksia. Sota on johtanut satoihin tuhansiin kuolonuhreihin ja kauheaan humanitaariseen kriisiin, jota Yhdistyneet Kansakunnat kutsui maailman pahimmaksi vuonna 2021.

Houthit ovat viime vuosina iskeneet Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, mukaan lukien öljyinfrastruktuuriin ja siviilialueille. Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun miliisi hyökkää maahan, joka ei ole osallisena Jemenin sisällissodassa.

Houthit eivät ole olleet kainoja ideologiansa suhteen. Heidän liikkeensä lipussa on arabiankielinen iskulause: "Jumala on suuri, kuolema Amerikalle, kuolema Israelille, kirous juutalaisille, voitto islamille".

Iranin yhteys

Houthit ovat suojelijansa Iranin tavoin shiiamuslimeja. He kuuluvat kuitenkin lahkon zaydi-vähemmistöön, joka poikkeaa tietyin tavoin shiialaisesta uskosta ja oikeuskäytännöstä. (Shiiayhteisö on itsessään vähemmistö sunnien hallitsemassa islamilaisessa maailmassa.) Tohtori Brandon Friedman Tel Avivin yliopiston Moshe Dayan Center for Middle East Studies -keskuksesta sanoo, että erimielisyyksistä huolimatta he löysivät yhteisen asian.

"Iran on auttanut houtheja heidän sodassaan Saudi-Arabiaa vastaan ja heidän sisällissodassaan Jemenissä. Osa huthien ideologiaa on Israelin vastainen antisemitismi, ja se on maailmankatsomus, jonka he jakavat Iranin kanssa", hän sanoo. "Israelin läsnäolon vastustamisesta alueella on tullut osa shiiojen herätysliikkeen ideologiaa."

Hänen mukaansa heitä sitoo kuitenkin muutakin kuin ideologiset siteet, jotka liittyvät heidän Israeliin kohdistamiinsa iskuihin. "Toisella tasolla se on strategista, koska Iran on tarjonnut [Houtheille] koulutusta, varusteita, logistiikkaa ja rahoitusta. Joten jos Iranin mielestä Houthit pitäisi tietyssä määrin ottaa mukaan Hamasin ja Israelin väliseen sotaan, olen varma, että he ovat välittäneet viestin, että Houthien osallistuminen olisi tervetullutta. Tämä sopii hyvin yhteen Houthien ideologian kanssa, joten se ei ole yllättävää."

Siitä huolimatta Friedman vastustaa Houthien leimaamista Iranin "valtakirjaksi" samaan tapaan kuin Hizbollah on. "Mielestäni 'kumppani' on parempi tapa kuvata sitä. Mielestäni ei ole niin, että Houthien osallistuminen olisi tullut tyhjästä", hän sanoo. "Houthit ovat legitimoineet Israeliin kohdistuvan hyökkäyksensä hyvin aggressiivisella sionismin, Israelin vastaisella ja antisemitistisellä kirjallisuudella. Jos siis haluaa ymmärtää, mitä huthit nyt tekevät, se on täysin sopusoinnussa sen kanssa, miten he näkevät maailman ja mitkä ovat heidän prioriteettinsa."

Mitä tähän mennessä on tapahtunut

Lokakuun 19. päivänä Yhdysvaltain sota-alus ampui alas kolme risteilyohjusta ja useita lennokkeja, jotka Houthit laukaisivat Jemenissä. Pentagonin lehdistösihteeri prikaatikenraali Pat Ryder sanoi, että niiden kohde ei ollut täysin varma, mutta hän lisäsi, että ne ammuttiin pohjoiseen Punaisenmeren varrella, "mahdollisesti kohti kohteita Israelissa".

Tiistaina 31. lokakuuta huthit ottivat vastuun "suuren määrän" lennokkien ja ballististen ohjusten laukaisemisesta, minkä vuoksi Israel käytti ensimmäistä kertaa pitkän kantaman Arrow 3 -ohjuspuolustusjärjestelmäänsä ampuakseen ne alas. Televisioidussa lausunnossaan Houthien sotilastiedottaja Yahya Saree sanoi, että hyökkäyksiä Israelia vastaan tehtäisiin lisää, kunnes "Israelin aggressio" (eli taistelut Gazassa) lopetettaisiin.

Saree sanoi myös, että hänen järjestönsä on tehnyt kolme hyökkäystä Israelia vastaan sodan alkamisen jälkeen, mikä vahvistaa sen, mitä Israel oli esittänyt: Lokakuun 28. päivänä Egyptissä räjähdyksiä aiheuttanut lennokki-isku oli huthien isku, joka oli tarkoitettu Israeliin.

Seuraavien kuukausien aikana Houthit ottivat kohteekseen Punaisenmeren laivaliikenteen, ottivat haltuunsa kauppa-aluksia ja tekivät kymmeniä iskuja alueella oleviin aluksiin. Vaikka ryhmä väitti hyökkäävänsä Israeliin yhteydessä olevia aluksia vastaan, suurimmalla osalla aluksista ei ollut mitään yhteyksiä Israeliin, ja monet yhtiöt ohjasivat laivaliikennettä uudelleen, mikä aiheutti maailmanlaajuisen kauppakriisin.

Joulukuun lopulla Yhdysvaltain laivasto upotti useita pieniä veneitä, joita huthit käyttivät noustakseen konttialukseen, joka oli lähettänyt hätäsignaalin - se oli joutunut huthien ohjusten kohteeksi. Tammikuussa Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta aloittivat ilmaiskut Houthien kohteisiin vastauksena näihin hyökkäyksiin. Samassa kuussa Yhdysvaltain ulkoministeriö nimesi huthit virallisesti maailmanlaajuiseksi terroristiryhmäksi.

Ensimmäiset siviiliuhrit Punaisenmeren iskuissa tulivat maaliskuussa. Barbadosin lipun alla purjehtiva, Kreikan operoima True Confidence -alus joutui Houthien ohjustulituksen kohteeksi ja syttyi tuleen; kaksi filippiiniläistä ja yksi vietnamilainen saivat surmansa.

Huhtikuussa huthit liittyivät Iranin joukkohyökkäykseen Israelia vastaan ballististen ohjusten ja lennokkien avulla. Houthien ohjus- ja lennokkiammunnat Israelia vastaan ovat jatkuneet, ja ne on yleensä suunnattu maan eteläosaan, mutta ne on usein pysäytetty tai ne ovat laskeutuneet avoimille alueille, eikä niistä ole aiheutunut uhreja.

Kunnes 19. heinäkuuta lennokki murtautui Israelin ilmapuolustuksen läpi ja räjähti Tel Avivin sydämessä. Iranilainen Samad 3 UAV laukaistiin todennäköisesti Jemenistä, ja se tappoi 50-vuotiaan Evgeny Ferderin.

Israel vastasi iskemällä jemeniläiseen Hodeidan satamakaupunkiin, jossa kuoli kuusi ihmistä. Se aiheutti myös vahinkoa öljynjalostamoille ja sähköinfrastruktuurille. Israel valitsi kohteen "koska se on huthien portti maailmaan", sanoo Ilan Zalayat, joka on tutkija Institute for National Security Studies (INSS) Moshe Dayan Centerissä Tel Avivin yliopistossa.

"Se on ainoa satamakaupunki järjestön alueella, ja öljyntuotanto antaa heille suurimman osan tuloista. Se lähettää, että se vahingoittaa heitä taloudellisesti. Toisaalta sieltä tulee myös ruokaa ja lääkkeitä" nälänhädän ja tautien runtelemaan maahan, jossa on ollut massiivisia humanitaarisia kriisejä sisällissodan jatkuessa. "Se on myös heidän keinonsa hallita väestöä."

Tohtori Shmuel Lederman, Haifan yliopiston lehtori ja Forum for Regional Thinking -järjestön tutkija, lisää, että "lyhyellä aikavälillä se voi pahentaa Jemenin humanitaarista kriisiä paljon", hän sanoo, "mutta se on kärjistetty." Tämä ei ole vain yksi asia. Uskon, että he pystyvät saattamaan sen takaisin toimintaan melko nopeasti, joten sillä ei ole paljon pitkän aikavälin seurauksia."

" Huthit ovat tähdänneet Saudi-Arabian kotirintamaa jo vuosia; vuosina 2019 ja 2021 oli vakavia eskalaatioita", hän sanoo. He onnistuivat jopa iskemään Jeddaan ja Riadiin, jotka ovat noin 1 000 kilometrin päässä. "Juuri viime vuonna [Arabiemiraattien pääkaupunki] Abu Dhabi oli huthien kohteena, ja se on Persianlahden toisella puolella - joten huthit pystyvät selvästi iskemään siviilikohteisiin yli 1 000 kilometrin päässä toiminta-alueeltaan. Houthien kohtaaminen tarkoittaa siis sitä, että vastassa on yhä häikäilemättömämpi terroristivihollinen, joka on osoittanut järjestelmällisesti kykenevänsä kohdistamaan hyökkäyksiä siviiliväestön keskuksiin käyttämällä lennokkien sekä risteily- ja ballististen ohjusten yhdistelmää." 

Miksi huthit nostivat panosta nyt?

Zalayat sanoo, että yksi katalyytti voi olla asia, jolla ei ole juurikaan tekemistä Israelin kanssa. "Ainoa asia, jonka voin kuvitella saavan Houthit nostamaan rimaa tavanomaisten syiden lisäksi - syiden, jotka he tähän asti ovat esittäneet iskeäkseen Israeliin - on taloudellinen kriisi, jossa [Houthit] ovat olleet tammikuusta lähtien, koska heidät on nimetty terroristiryhmäksi. Se vahingoittaa heitä taloudellisesti."

"Toisin kuin kaikki sotilaalliset toimet, joita he ovat toteuttaneet Houtheja vastaan, on olemassa taloudellisia toimia, jotka ovat vaikuttaneet heihin enemmän." Houthien hallitsemalla alueella pankit on suljettu, eivätkä ihmiset voi nostaa käteistä. Hän sanoo myös, että Houtheja vastaan on kotimaista vastustusta. "He tarvitsivat jonkinlaista toimintaa saadakseen yleistä mielipidettä ja tukea. Iskeä Tel Aviviin ja lähettää viesti Yhdysvalloille - se, että he onnistuivat pääsemään Yhdysvaltain suurlähetystöön - voin todella sanoa, että se oli laukaiseva tekijä tälle eskalaatiolle."

"Pakotteet toivat heille taloudellisia vaikeuksia ja vaikeuttivat heidän asemaansa suhteessa Jemenin hallitukseen, joka ei jo ennestään ollut kovin hyvä. Voittava liike näytti olevan iskeä Israeliin."

Ledermanin mukaan tällainen siirto on ollut pöydällä jo pitkään. "Uskon, että he aikoivat onnistua näin jo jonkin aikaa. Lopulta he aiheuttivat taloudellista vahinkoa Punaisenmeren [kaupalle], mutta kun kyse on ohjuksista ja lennokeista, se ei ole toistaiseksi toiminut heille. ...Mikään ei ole nyt muuttunut Houthien näkökannoissa, mutta tällä kertaa se onnistui osittain meidän puoleltamme tehtyjen virheiden takia - tai lähinnä meidän puoleltamme tehtyjen virheiden takia."

Mitä voi tapahtua, jos tilanne kärjistyy?

Se riippuu siitä, saadaanko Gazaan tulitauko, Zalayat sanoo. "He voivat väittää tulitaukoa Gazassa voitoksi" ja lopettaa koko asian käsittelyn. Mutta jos tilanne kärjistyy Hizbollahin kanssa, tilanne on toinen: "Ennen lokakuun 7. päivää huthit ovat jo muutaman vuoden ajan luvanneet, että jos [Hizbollahin kanssa] syttyy sota, he osallistuvat siihen. Se kuulosti hauskalta, mutta nyt tiedämme, että se on ongelma." Jopa heidän halvat lennokkinsa voivat tehdä vahinkoa, ja se vie ilmatilaloukkausresursseja, joita voitaisiin käyttää pohjoisessa.

Silti hän lisää: "On hyvin vaikea ennustaa, mitä se tekee, aivan kuten Tel Avivin hyökkäystä oli vaikea ennustaa." On kuitenkin epätodennäköistä, että tällaisista iskuista tulisi säännöllisiä. "Heidän on paljon helpompi laukaista Eilatiin tai hyökätä Punaisella merellä, millä on raju taloudellinen vaikutus, jonka me voimme tuntea."

Lederman uskoo, että huthit yrittävät kokea tämän menestyksen uudelleen: "Uskon, että se rohkaisee heitä tekemään lisää tällaisia hyökkäyksiä, mutta heidän kykynsä ovat toinen juttu. Toisaalta he kehittävät [arsenaaliaan] Iranin avustuksella; toisaalta amerikkalaiset ja muut maat auttavat Israelia, ja se voi pysäyttää merkittävän osan ohjuksista, jotka osuisivat siihen. Näemme, mitä tapahtuu, mutta minulla ei ole juuri mitään epäilystä siitä, että he yrittävät."

Zalayat toteaa, että he ovat myös työskennelleet yhdessä Irakin shiialaismiliisien kanssa, jotka ovat toinen Iranin liittolainen alueella, mitä voimme nähdä lisää tulevaisuudessa. "Nyt näemme, että huthien ja Irakin Iran-myönteisten miliisien väliset siteet tiivistyvät. He ovat tietenkin osa samaa Iranin akselia, mutta he rakentavat eräänlaista akselia tuon akselin sisällä. Irakissa on huthien edustajia, ja näemme, että he todella hyökkäävät yhdessä - he ovat laukaisseet ohjuksia ja lennokkeja Eilatiin samaan aikaan useaan otteeseen."