Merenptahin steela

Merenptahin steela (tunnetaan myös nimillä Israelin steela ja Merenptahin voitto­steela) on muinaisen Egyptin faaraon Merenptahin (hallituskausi: 1213–1203 eaa.) kaiverruttama hieroglyfi­teksti. Kaiverrus näkyy faarao Amenhotep III:n pystyttämän graniitti­kiven, steelan kääntöpuolella. Sen löysi William Flinders Petrie vuonna 1896 Theban kaupungin kaivauksista, ja nykyään sitä säilytetään Egyptin museossa Kairossa. Steela on saanut osakseen paljon julkisuutta, ja sitä pidetään ainoana yleisesti hyväksyttynä muinaisegyptiläisenä dokumenttina, jossa mainitaan ”Isrir” tai ”Israel”. Se on myös varhaisin tunnettu maininta Israelista, ja siksi sitä on kutsuttu myös nimellä Israelin Steela.

Maininta Israelista

Nimenä Israelin Steela on joidenkin mielestä harhaanjohtava, koska steela mainitsee laajuudessaan vain lyhyesti Israelin ja Kanaanin. Seuraava maininta Israelista steeloissa löytyy vasta Meshan steelassa.

Teksti on suurelta osin kertomus Merneptahin voitosta libyalaisia ​​ja heidän liittolaisiaan kohtaan, mutta 28 rivistä 3 viimeistä käsittelevät erillistä kampanjaa Kanaanissa, joka oli silloin osa Egyptin keisarillista omaisuutta. Steeliä kutsutaan joskus nimellä "Israel Stela", koska suurin osa tutkijoista kääntää joukon hieroglyfejä rivillä 27 nimellä "Israel". Vaihtoehtoiset käännökset ovat edenneet, mutta niitä ei hyväksytä laajalti.

Rivillä, jolla Israel mainitaan, se esiintyy yhdessä kolmen muun kukistetun maan tai valtion kanssa, jotka sijoittuvat Kanaaninmaahan: Gezer, Yanoam ja Askelon. Maininnat Israelista ovat siis yhdessä säkeistössä monien muiden säkeistöjen jälkeen, jossa mainita faaraon muun muassa kukistaneen Libyan kansan.

Riviltä 27 alkaen karkea suomennos:

»Prinsessaa näännyttää ja sanoo "Shalom!". Yksikään Yhdeksästä Keulasta (mahd. alueita, kyliä, heimoja, kansoja tai vihollisia) ei nosta päätään: Tjehenu(Libya) on kukistettu, Khatti rauhassa, Kaanaan on vangittu kaikella tuskalla, Askalon (Kaanainmaa) on kukistettu, Gezer saatu kiinni, Yanoam tehty olemattomaksi; Israel on hukassa (tai tuhlattu), kansa kukistettu (viljasato tuhottu tai nälänhädässä).

Sanonta steelassa "ajettu erämaahan/tuhottu, sen siementä ei enää ole" (engl. wasted, bare of seed) on muodollinen, ja sitä käytettiin yleisesti kuvaamaan kansojen tuhoa. Se kuvaa, että kansan viljavarannot on tuhottu, mikä saattoi aiheuttaa nälänhädän tulevina vuosina.

Stela edustaa aikaisinta tekstiviitettä Israeliin ja ainoa viittaus muinaisesta Egyptistä. Se on yksi neljästä rautakaudelta tunnetusta kirjoituksesta, jotka ovat peräisin muinaisen Israelin ajalta ja mainitsevat sen tällä nimellä, muut ovat Mesha Stele, Tel Dan Stele ja Kurkh Monolith. Tämän seurauksena jotkut pitävät steleä Flinders Petrien tunnetuimpana löytönä, jonka mielipiteeseen Petrie itse yhtyi.

**************************************************************

Merneptahin sotaretki

Ramses II:n pitkän hallituskauden viimeiset vuosikymmenet olivat Egyptille rauhan aikaa. Hänen 13. poikansa, vasta ikämiehenä valtaistuimelle noussut Merneptah (n. 1232-1222 eKr.) suuntasi Kanaaniin ainakin yhden rankaisuretken heti hallituskautensa alussa. Tieto tästä on peräisin v. 1896 Egyptin Thebestä löydetystä Merneptahin voitonsteelestä. Tässä kivilaatassa kerrotaan mm. Israelin kukistamisesta, ja Kanaanin paikkakunnista siinä mainitaan Askelon, Geser ja Yenoam (Jenoam) ilmeisesti niiden luona käytyjen taistelujen vuoksi. Erityisen merkittäväksi tämän myös Israel-steelen nimellä tunnetun kivilaatan tekee kuitenkin se, että. siinä on varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Israelista. Siitä tavasta, jolla Israelista puhutaan, ovat jotkut tutkijat päätelleet, että Israel oli tuolloin vasta asettumassa uuteen kotimaahansa, eli että se oli luultavasti lähtenyt Egyptistä Ramses II:n hallituskaudella. Geserin valtaaminen mainitaan myös eräässä toisessa Merneptahin nimeä kantavassa piirtokirjoituksessa.