Mesan steela

Mesan steela on piirtokirjoitusta sisältävä steela, joka löydettiin Dhibanista Jordaniasta 1860-luvulla. Moabilaista tekstiä sisältävä mustasta basalttikivestä tehty steela on ajoitettu 800-luvun lopulle eaa. Teksti on Moabin kuningas Mesan muistokirjoitus ja siinä kuvaillaan Moabin ja Israelin välisiä sotatoimia ja valtasuhteita, sekä Mesan saavutuksia ja tekoja. Nykyisin steela on Louvrella Ranskan Pariisissa.

***********************************************************************

Piirteet

Mesan steela on muinaisen Moabin alueelta löytynyt rautakautinen piirtokirjoitus, joka voidaan ajoittaa 800-luvulle eaa. Tässä Moabin kuninkaan Mesan muistokirjoituksessa kuvataan Moabin ja Israelin välisiä sotatoimia ja valtasuhteita sekä kerrotaan Mesan saavutuksista ja teoista. Mesasta kerrotaan myös Heprealaisessa Raamatussa (2. Kun. 3). Sekä Mesan steelassa että Kuninkaiden kirjoissa kuvataan Moabin ja Israelin välistä sotaa, mutta yksityiskohdissa ja sodankäynnin lopputuloksessa on kahden kertomuksen välillä eroja. Kummankin tekstilähteen perusteella Israel hallitsi Moabin aluetta kuningas Omrin aikana, kunnes Moab onnistui irrottautumaan Israelin hallinnasta jossain vaiheessa Omrin kuoleman jälkeen.

Steelan löytövuotena pidetään vuotta 1868, jolloin paikalliset asukkaat näyttivät steelan saksalaiselle lähetystyöntekijä Frederik A. Kleinille Jordanian Dhibanissa (muinainen Dibon). Klein kopioi tekstistä yksittäisiä sanoja ja vei ne asiantuntijoiden nähtäväksi. Piirtokirjoitus herätti kiinnostusta, ja seuraavana vuonna ranskalainen Charles S. Clermont-Ganneau lähetti seurueen valmistamaan jäljennöksen koko tekstistä. Paikalla syttyi kuitenkin taistelu. Seurue joutui pakenemaan, jolloin keskeneräinen jäljennös repeytyi seitsemään osaan. Useat eurooppalaiset halusivat steelan itselleen, ja erinäisten neuvottelujen jälkeen beduiiniheimon päällikkö oli valmis myymään sen saksalaisille. Sillä välin, kun kiven myymiseen ja kuljettamiseen liittyviä lupa-asioita selvitettiin, paikalliset asukkaat rikkoivat steelan ja jakoivat palaset keskenään. Clermont-Ganneau sekä britti Charles Warren yrittivät arabiystäviensä avulla kerätä steelan fragmentit takaisin yhteen. He onnistuivat hankkimaan yhteensä 57 palasta, mikä kattoi noin kaksi kolmannesta alkuperäisestä steelasta. Repeytyneen jäljennöksen avulla Clermont-Ganneau liitti palat yhteen ja täydensi kadonneita tekstiosia. Nykyisin Mesan steela on Louvren kokoelmissa Pariisissa.

Mustasta basalttikivestä valmistettu steela on noin metrin korkea, 60 cm leveä ja 60 cm syvä. Yläreuna on hiottu pyöreäksi ja tekstipintaa reunustaa koholla oleva kehys. Alkuperäistä ja jäljennöksen avulla rekonstruoitua tekstiä on säilynyt 34 riviä. Kiven alareuna ja oikea alakulma ovat tuhoutuneet. Viimeiset rivit ovat osittain tuhoutuneet, mutta muuten säilyneestä tekstiosasta puuttuu vain yksittäisiä kirjaimia. Tekstin sisällön sekä paleografian perusteella steelan kirjoitusajankohdaksi on arvioitu 800-luvun eaa. jälkipuoliskoa. Kieli on hepreaa lähellä olevaa moabia. Kirjainmerkit ovat samanlaisia kuin hepreakielisissä piirtokirjoituksissa.

Tekstilainaus, osa Israelia koskien

Kemos sanoi minulle: ”Mene ja valtaa Nebo Israelilta.” Lähdin yöllä ja taistelin sitä vastaan aamun sarastuksesta keskipäivään asti. Valtasin sen ja tapoin kaikki [sen] seitsemäntuhatta [mies]asukasta ja muukalaista, naisasukasta ja [muukalaisnais]ta ja orjatarta, sillä olin julistanut sen Astar Kemosille kuuluvaksi. Otin sieltä k[ultti]esineet, jotka kuuluvat Jahvelle ja raahasin ne Kemosin eteen.

Israelin kuningas oli rakentanut Jahasin ja hän asettui sinne sotaretkellään minua vastaan. Kemos ajoi hänet pois edestäni.

Otin Moabista kaksisataa miestä, koko osaston. Vein sen Jahasiin ja valtasin sen liittääkseni sen Diboniin.

Minä rakensin Kerihon, muurit sen puistoihin ja muurit sen yläkaupunkiin. Minä rakensin sen portit ja minä rakensin sen tornit. Minä rakensin kuninkaan palatsin ja minä tein tukimuurin vesisäiliö[n läh]dettä varten sisä[lle] kaupunkiin. Kerihon kaupungin sisällä ei ollut kaivoa. Sanoin koko kansalle: ”Tehköön kukin itselleen kaivon taloonsa.” Minä teetin Kerihon kaivannot vangituilla israelilaisilla.”

**************************************

Mooabin kivi

Israelin kuningas Omri oli pakottanut Kuolleenmeren itäpuolella sijainneen Mooabin maksamaan ankaria veroja. Kun hänen poikansa Ahab kuoli, Mooabin kuningas Meesa katsoi Israelin heikentyneen siinä määrin, että hän rohkeni nousta kapinaan (n. 852 eKr.). Vasta toistakymmentä vuotta myöhemmin, Ahabin toisen pojan, Jooramin, noustua valtaistuimelle Israel ryhtyi tukahduttamaan Mooabin kapinaa. Siinä ei kuitenkaan täysin onnistuttu.

Monien muinaisten hallitsijoiden tavoin myös Meesa kirjoitutti urotekonsa muistiin. V. 1868 löydettiin Diibonista kivipatsas eli steele, jota on nimitetty Mooabin t. Meesan kiveksi t. steeleksi. Tässä muistokivessä kerrotaan Mooabin vapaustaistelusta Meesan näkökannalta. Hänen lisäkseen siinä mainitaan nimeltä mooabilaisten jumala Kemos ja Israelin kuningas Omri. Myös Ahabiin viitataan. Monet Mooabin kivessä esiintyvistä paikannimistä ovat tuttuja myös Raamatusta. Nimistä mainittakoon Meedeba, Baal-Meon (Beet-Baal-Meon), Qaryaten (Kirjataim), Atarot, Kerijot, Saaron, Nebo, Jahas, Diibon, Aroer, Arnon, Beser, Beet-Diblataim sekä Hauronen (Hooronaim).