Herodotoksen määritelmän ”Palestiina” selventäminen

Jokainen arabi ja palestiinalaismielinen siteeraa Herodotosta ”todistaakseen”, että tämän Eretz-Jisraeliksi kutsutun maan ”alkuperäinen” nimi oli ”Palestiina”.

Voitte lukea:

Nimi ”Palestiina” esiintyy ensimmäisen kerran Herodotoksen 5. vuosisadalla eKr. kirjoittamissa historiateoksissa kuvaamaan Levantin rannikkoaluetta, jossa filistealaiset asuivat.

Nimi ei siis saanut alkunsa roomalaisista ja Herodeksesta vaan kreikkalaisesta tekstistä.

Mutta lainataanpa Herodotosta, I:105:

Foinikialaiset ja syyrialaiset Palestiinassa.

ja

Sieltä he lähtivät hyökkäämään Egyptiin; ja kun he olivat olleet

Syyriassa, jota kutsutaan Palestiinaksi

(ἐνθεῦτεν δὲ ἤισαν ἐπ᾽ Αἴγυπτον. καὶ ἐπείτε ἐγένοντο ἐν τῇ Παλαιστίνῃ Συρίῃ)

Mutta se jatkuu niin:

ja kun he perääntyivät, kun he tulivat Askalonin kaupunkiin Syyriassa,

Onko ”Palestiina” erillinen maa vai alue ja onko se Syyriassa?

Kohdassa III:5 luemme,

Nyt vain tätä tietä on tunnettu pääsy Egyptiin: sillä alue Fenikiasta Kadytiksen kaupungin rajoille asti kuuluu syyrialaisille, joita kutsutaan Palestiinaksi, ja Kadytiksesta, joka on kaupunki, joka ei liene paljon pienempi kuin Sardis, tästä kaupungista meren rannalla olevat kauppa-asemat aina Ienysoksen kaupunkiin asti kuuluvat Arabian kuninkaalle, ja sitten taas Ienysoksesta maa kuuluu syyrialaisille Serbonian järveen asti

On selvää, että silloinen maantiede ei ole nykyään yhtäjaksoinen. Tuo teksti vuodelta 464 eaa. siirtyi roomalaisille.

On muitakin oletuksia, kuten tämä

Jo viidennen vuosisadan jälkipuoliskolla eaa. kirjoitetussa Herodotoksen Historiassa termiä Palaistinê käytetään kuvaamaan paitsi sitä maantieteellistä aluetta, jossa filistealaiset asuivat, myös koko Foinikian ja Egyptin välistä aluetta - toisin sanoen Israelin maata. Herodotoksella, joka oli matkustanut alueen läpi, olisi ollut ensikäden tietoa maasta ja sen asukkaista. Silti hän käytti Palaistinê-merkintää viittaamaan Israelin maahan eikä filistealaisten maahan. Hänen ymmärryksensä Palestiinan maantieteellisestä laajuudesta näkyy hänen viittauksessaan siihen, että Palaistinên väestö oli ympärileikattua. Kuten Raamatusta tiedämme, filistealaiset olivat kuitenkin ympärileikkaamattomia. Israelilaiset olivat tietenkin ympärileikattuja. Herodotos näyttää tienneen juutalaisista ja heidän historiastaan, koska hän mainitsee Sanheribin armeijan tuhoutuneen Jumalan toimesta. Kyseessä voi olla vain sama luonnonkatastrofi, joka vapautti Jerusalemin assyrialaisen piirityksestä kahdeksannen vuosisadan lopulla eKr. (ks. 2. Kuninkaiden kirja 19-35-36)... Ensimmäisen vuosisadan alkupuolella eKr. elänyt juutalainen filosofi Filon Aleksandrialainen käyttää ajoittain nimeä Palestiina puhuessaan aikansa Israelin maasta. Hän esimerkiksi huomauttaa, että huomattava osa Palestiinan Syyriasta on juutalaisten väkirikkaan kansan hallussa... Kreikankielisen painijaa tarkoittavan sanan (palaistês) ja Palaistinê-nimen - joilla on seitsemän yhteistä kirjainta peräkkäin, mukaan lukien diftongi - silmiinpistävä samankaltaisuus on vahva todiste niiden välisestä yhteydestä. Kun tähän lisätään Palaistinên ja Peleshetin samankaltaisuus, vaikuttaa siltä, että nimi Palestiina on sanaleikki Israelista ja filistealaisten maasta. Kreikkalaisten silmissä Israelin kansa oli samannimisen sankarin jälkeläisiä, joka oli jumalapainija (palaistês);

Joka tapauksessa Israel ei ollut arabimaa ennen kuin arabimuslimit valtasivat ja valloittivat alueen vuonna 638 jKr. On todellakin niitä, jotka pyrkivät

myöntämään [arabi]palestiinalaisille yksinoikeus muinaisuuteen ja alkuperäisyyteen Jordanjoen ja Välimeren välisellä alueella säilyttäen samalla heidän arabiperintönsä. Ilmeinen ongelma tässä on se, että palestiinalaiset ovat selvästi peräisin seitsemänneltä vuosisadalta peräisin olevasta Arabiasta. On totta, että arabit olivat olleet läsnä osassa aluetta jo tätä ennen, mutta nykyisessä palestiinalaisten identiteetissä ei ole juuri mitään sellaista, joka osoittaisi minkäänlaista jatkuvuutta maata asuttaneiden muinaisten kansojen - kanaanilaisten, filistealaisten tai israelilaisten - kanssa. 

Yksityiskohtainen esimerkki ja vasta-argumentti:

Masalhan tähtitodistaja Herodotos kuvaili kuuluisasti Palestiinan maata juuri edellisellä kaudella. Masalha esittää, että Herodotos ”käyttää termiä sen laajemmassa merkityksessä eikä viittaa ainoastaan Philistiaan tai maan rannikkokaistaleeseen Karmelista Gazaan, vaan myös maan sisäosiin (Herodotos 1841: 135) ... Herodotos ei ainoastaan mainitse Palestiinaa Syyrian autonomisena piirikuntana, vaan kuvaa sitä maantieteellisesti sellaisena maana, jonka tunnemme nykyään, mutta myös sisältäen joitakin viereisiä alueita Siinain niemimaalla ja pohjoisessa sekä Jordanin itäpuolisen alueen.” Tähän liittyy useita ongelmia. Ensinnäkin tutkijat eivät ole yksimielisiä Herodotoksen kirjoitusten paikkansapitävyydestä; joka tapauksessa hänen kirjoituksensa viittaavat vahvasti siihen, että hän kävi vain rannikkotasangolla. Persian ja Ptolemaiosten aikana alueen virallinen nimi oli Coele-Syyria, ja Juudea oli virallinen nimi sille maan osalle, jossa juutalaiset olivat enemmistönä. Herodotos viittaa nimenomaan niemimaahan, joka kulkee Foinikiasta meren rannalle Syyrian Palestiinan kautta: ”Alue, jota kuvaan, sivuaa [Väli]merta, ulottuu Foinikiasta Palestiinan-Syyrian rannikkoa pitkin aina Egyptiin asti, jossa se päättyy.” On selvää, että Herodotos kuvaa nykyisen Israelin ja Gazan rannikkotasankoa. Masalha ei viittaa mihinkään lähteisiin tukeakseen väitettään, jonka mukaan Herodotos ”kuvaa sitä nykyisin tuntemaamme maata” tai että ”Herodotoksen käsitys Palestiinasta sisälsi Galilean”.