Yom HaShoah - Holokaustin muistopäivä
Juhlapäivän vahvistaminen
Holokaustin uhrien muistopäivän koko nimi on "Jom HaShoah Ve-Hagevurah" - hepreaksi käännettynä kirjaimellisesti "Holokaustin ja sankaruuden (muisto-)päivä". Sitä vietetään 27. päivänä Nisan-kuukaudessa - viikko pääsiäisjuhlan päättymisen jälkeen ja viikkoa ennen Yom Hazikaronia (Israelin kaatuneiden sotilaiden muistopäivä). Se on Varsovan gettokapinan vuosipäivä.
Päivämäärä valittiin Israelin parlamentin, Knessetin, 12. huhtikuuta 1951 antamassa päätöslauselmassa. Vaikka Israelin hallitus vahvisti päivämäärän, siitä on tullut juutalaisyhteisöjen ja -yksilöiden maailmanlaajuisesti viettämä muistopäivä. Päivän virallinen nimi - holokaustin ja heorismin muistopäivä - virallistettiin lailla, jonka Knesset hyväksyi 19. elokuuta 1953. 4. maaliskuuta 1959 Knesset hyväksyi toisen lain, jossa määriteltiin, että holokaustin ja gettokapinoiden uhrien muistoa on kunnioitettava julkisissa tilaisuuksissa.
Jom HaShoah Israelissa
1950-luvun alussa israelilaisessa holokaustia (hepreaksi Ha-Shoah, katastrofi) koskevassa opetuksessa korostettiin miljoonien Euroopan juutalaisten kärsimyksiä, joita natsit aiheuttivat. 1950-luvun lopulla tehdyt kyselytutkimukset osoittivat, että nuoret israelilaiset eivät tunteneet myötätuntoa holokaustin uhreja kohtaan, koska he uskoivat, että Euroopan juutalaisia "johdettiin kuin lampaita teurastettavaksi". Israelin opetussuunnitelmassa alettiin siirtää painopistettä sen dokumentointiin, miten juutalaiset vastustivat natsien piinaajia "passiivisen vastarinnan" avulla - säilyttämällä ihmisarvonsa sietämättömimmissä olosuhteissa - ja "aktiivisen vastarinnan" avulla taistelemalla natseja vastaan ghetoissa ja liittymällä maanalaisiin partisaaneihin, jotka taistelivat kolmatta valtakuntaa vastaan sen miehittämissä maissa.
1960-luvun alusta lähtien sireenin ääni on pysäyttänyt liikenteen ja jalankulkijat kaikkialla Israelin valtiossa kahden minuutin hiljaisen hartauden ajaksi. Sireeni soi auringonlaskun aikaan ja vielä kerran klo 11.00 tänä päivänä. Kaikki tämän päivän radio- ja televisio-ohjelmat liittyvät tavalla tai toisella juutalaisten kohtaloon toisessa maailmansodassa, mukaan lukien eloonjääneiden henkilökohtaiset haastattelut. Jopa musiikkiohjelmat on sovitettu Jom HaShoahin tunnelmaan. Jom HaShoahin päivänä ei ole julkista viihdettä, sillä teatterit, elokuvateatterit, pubit ja muut julkiset paikat ovat suljettuina kaikkialla Israelissa.
Monet ultraortodoksirabbit eivät kannata tätä muistopäivää, vaikka useimmat heistä eivät olekaan virallisesti hylänneet sitä. Joissakin ortodoksisynagogissa ei ole muutoksia päivittäisiin jumalanpalveluksiin Jom HaShoahin päivänä, vaikka Israelin ortodoksinen rabbinaatti yritti mainostaa kymmenettä päivää - perinteistä paastopäivää, jolla muistetaan Jerusalemin piirityksen alkamista muinaisina aikoina - "yleisenä Kaddish-päivänä", jolloin juutalaisten pitäisi lausua muistorukous ja sytyttää kynttilöitä holokaustissa menehtyneiden muistoksi. Useat ultraortodoksirabbit ovat suositelleet, että Av-kuun yhdeksännen päivän liturgiaan lisättäisiin nykyrabbien kirjoittamia piyyutimeja (uskonnollisia runoja), ja monet yhteisöt noudattavat tätä tapaa. Konservatiivisen liikkeen Juutalaisen teologisen seminaarin kansleri Ismar Schorsch on myös ehdottanut holokaustin muistotilaisuuksien siirtämistä Tisha b'Aville, koska se on päivä, jolloin juutalaisuus ritualisoi kauheimmat tuhonsa.
Jom HaShoah Yhdysvalloissa
Pohjois-Amerikan juutalaiset viettävät Jom HaShoahia synagogassa ja laajemmassa juutalaisyhteisössä. Muistotilaisuudet vaihtelevat synagogajumalanpalveluksista yhteisiin vigilioihin ja koulutusohjelmiin. Joissakin seurakunnissa on käytännöllisempää järjestää muistotilaisuudet Jom HaShoahia lähinnä olevana sunnuntaina, kun taas toiset viettävät päivää 19. huhtikuuta, Varsovan gettokapinan vuosipäivänä.
Monissa Yom HaShoah -ohjelmissa on holokaustista selvinneen puhetta, sopivia lauluja ja lukuhetkiä tai holokaustiaiheisen elokuvan katsomista. Jotkin yhteisöt haluavat korostaa juutalaisten holokaustissa kokemaa menetyksen syvyyttä lukemalla holokaustin uhrien nimet peräkkäin ja dramatisoimalla kuuden miljoonan ihmisen kuoleman käsittämättömyyttä. Monissa juutalaisissa kouluissa järjestetään myös holokaustiin liittyviä opetusohjelmia Jom HaShoahin päivänä tai sen läheisyydessä.
Vuonna 1979 presidentti Jimmy Carterin perustama presidentin holokaustia käsittelevä komissio vietti holokaustin muistopäivää Yhdysvaltain Capitolissa ennennäkemättömällä seremonialla, johon osallistuivat presidentti, varapresidentti ja monet kongressin jäsenet. Vuodesta 1979 lähtien juhlallisuuksia on järjestetty Washingtonissa sekä yksittäisissä osavaltioissa ja kaupungeissa.
Rituaalit ja liturgia
Jom HaShoahiin liittyviä rituaaleja luodaan edelleen, ja ne vaihtelevat suuresti synagogien välillä. Tätä muistopäivää on yritetty viettää myös kotona. Yksi ehdotus on, että jokaisessa juutalaisessa kodissa pitäisi sytyttää yahrzeit-kynttilä (muistokynttilä) tänä päivänä.
Jom haShoahia varten on yritetty laatia lukuisia erityisiä liturgioita (tekstiä ja musiikkia). Vuonna 1988 reformiliike julkaisi Six Days of Destruction. Tämä Elie Wieselin ja rabbi Albert Friedlanderin yhdessä kirjoittama kirja oli tarkoitettu "kuudenneksi kirjakääröksi", moderniksi lisäykseksi viiteen kirjakääröön, jotka luetaan tiettyinä juhlapäivinä. Kuusi holokaustista selviytyneiden kertomusta asetetaan vastakkain Genesiksen kirjan kuuden luomispäivän kanssa.
Vuonna 1984 Israelin masorti-liikkeen (konservatiivisen) rabbi David Golinkin kirjoitti artikkelin, jossa hän ehdotti Jom HaShoahin viettoa varten paastoa sisältävää ohjelmaa. Yksi viimeisimmistä saavutuksista on Megillat Hashoah (Holokaustin käärö), jonka konservatiivinen liike on luonut Kanadan, Yhdysvaltojen ja Israelin rabbien ja maallikkojohtajien yhteishankkeena. Tämä holokaustikäärö sisältää holokaustista selviytyneiden henkilökohtaisia muistoja, ja se on kirjoitettu raamatulliseen tyyliin. Se on laadittu Heprealaisen yliopiston professori Avigdor Shinanin johdolla, ja sen ovat julkaisseet International Rabbinical Assembly, konservatiivisten rabbien kansainvälinen elin, ja Masorti-liikkeen (konservatiivinen) Schecter Institute of Jewish Studies Jerusalemissa.
Rabbi Avraham (Avi) Weiss, moderni ortodoksinen rabbi New Yorkissa, kirjoitti erityisen Haggadan Jom HaShoah -seederiä varten luodakseen (pääsiäisen ja Tu b'Shevatin tapaan) seederin, jossa holokaustin tarina kerrotaan uudelleen.
Vaikka Yom HaShoahin rituaalit ovat edelleen muuttumassa, ei ole epäilystäkään siitä, että tällä päivällä on suuri merkitys juutalaisille kaikkialla maailmassa. Kaikkien juhlapäivien läpi kulkeva teema on muistamisen tärkeys - tämän katastrofin uhrien muisteleminen ja sen varmistaminen, ettei tällaista tragediaa enää koskaan tapahdu. Shoah (holokausti) oli valtava haaste juutalaisuudelle ja herätti monia kysymyksiä:
Voiko holokaustin jälkeen olla uskova juutalainen? Missä Jumala oli? Miten voi uskoa ihmiskuntaan? Onko tämän viimeaikaisen historiallisen tapahtuman edessä todella väliä, harjoittaako joku juutalaisuutta? Juutalaiset teologit ja maallikot ovat kamppailleet näiden kysymysten kanssa vuosikymmeniä. Jo pelkästään se, että juutalaiset yhä identifioivat itsensä juutalaisiksi, harjoittavat uskontoaan - ja ovat omaksuneet Jom HaShoahin viettämisen - vastaa joihinkin holokaustin herättämiin kysymyksiin.