Toinen temppeli

Vanhan Testamentin mukaan Jerusalemin toinen temppeli korvasi Salomon temppelin (ensimmäisen temppelin), jonka Neo-babylonian valtakunta tuhosi vuonna 586 eaa., kun Jerusalem valloitettiin ja osa Juudan kuningaskunnan väestöstä vietiin maanpakoon Babyloniin.

Raamatun mukaan toinen temppeli oli alun perin melko vaatimaton rakennus, jonka rakensivat monet juutalaiset maanpakolaisryhmät, jotka palasivat Levantiin Babylonista Achaemenid-nimitetyn kuvernöörin Zerubbabelin alaisuuteen. Jerusalemin toinen temppeli valmistui vuonna 516 eKr. edellistä temppeliä pienempänä.

Herodes Suuren hallituskauden aikana toinen temppeli kunnostettiin kokonaan, ja alkuperäinen rakenne uudistettiin täysin tunnistettaviksi suuriksi ja upeiksi rakennuksiksi ja julkisivuiksi. Aivan kuten babylonialaiset tuhosivat ensimmäisen temppelin, roomalaiset tuhosivat toisen temppelin ja Jerusalemin vuonna n. 70 jKr. kostoksi jatkuvalle juutalaisten kapinoinnille. Toinen temppeli kesti yhteensä 585 vuotta (516 eaa. - noin 70 jKr.).

Vuonna 691 jKr. temppelin jäännökset raivattiin lopullisesti ja sen paikalle rakennettiin Kalliomoskeija.

Juutalainen eskatologia sisältää uskomuksen, että toinen temppeli korvataan tulevalla kolmannella temppelillä.

Herodeksen temppeli

Herodeksen temppelin uudelleenrakentaminen alkoi temppelivuoren laajentamisella. Esimerkiksi Temppelivuorikompleksin koko oli aluksi 7 hehtaaria, mutta Herodes laajensi sen 14,4 hehtaariin (= 144000 neliömetriä) ja kaksinkertaisti sen pinta-alan. Herodeksen työ temppelin rakentamiselle on yleensä päivätty 20/19 eaa. - 12/11 tai 10 eaa. Kirjailija Bieke Mahieu on esittänyt temppelin vihkimisen tapahtuneen marraskuussa 18 eaa.

Uskonnollinen palvonta ja temppelirituaalit jatkuivat rakentamisen aikana. Herodeksen ja juutalaisten uskonnollisten viranomaisten välillä tehtiin sopimus: korbanotiksi (uhrauksiksi) kutsuttuja uhrausrituaaleja oli jatkettava rauhoittamattomasti koko rakentamisen ajan, ja pappien olisi itse rakennettava temppeli. Tästä syystä Herodeksen temppeliä pidetään edelleen toisena - toiminta ei pysähtynyt, vaikka se oli kolmas tarkoituksensa täyttänyt rakennus.

Palestiina termin historia

Mistä Palestiina termi on peräisin? Mistä maailma ja kirkko saivat tavan kutsua Israelin maata "Palestiinaksi"? Yksi oppaistamme, joita käytämme retkillämme Israeliin, on Zvi Rivai, eräs Messiaaninen Juutalainen uskova, joka on tehnyt huomattavan tutkimuksen tästä aiheesta. Zvi informoi meitä, että ennen 135 jKr., roomalaiset käyttivät termejä Juudea ja Galilea viitatessaan Israelin maahan. Kun Titus tuhosi Jerusalemin 70 jKr., Rooman hallinto löi kolikkoa nimellä "Judea Capta”, tarkoittaen Juudea on vallattu.
Palestiina termiä ei koskaan käytetty varhaisissa Roomalaisissa määrittelyissä.

Sitä ei ollut, kunnes Roomalaiset murskasivat toisen Juutalaisten kapinan Roomaa vastaan 135 jKr. Bar Kochban aikana, jolloin Keisari Hadrianus käytti Palestiina termiä Israelin maasta. Hadrianus, kuten monet diktaattorit hänen ajastaan lähtien, huomasivat termien ja symbolien propagandan voiman. Hän muutti Jerusalemin nimen Aelia Capitalinaksi, ja muutti Israelin ja Juudean nimen Palestiinaksi. Hadrianuksen valinta Palestiinasta oli tarkoituksellinen, ei sattumaa. Hän otti Israelin muinaisten vihollisten, filistealaisten nimen, muutti sen latinaksi Palestiinaksi ja käytti sitä Israelin maasta. Hän toivoi pyyhkivänsä Israelin nimen muistista. Näin Palestiina termi, käytettynä Israelin maasta, on keksitty Raamatun ja Juutalaisen kansan vihollisen, keisari Hadrianuksen toimesta.

On mielenkiintoista huomata, että alkuperäiset Filistealaiset eivät olleet Lähi-idästä ollenkaan. He olivat eurooppalaista kansaa Adrian mereltä, läheltä Kreikkaa. Se lienee miellyttänyt Hadrianusta hyödyntää tätä Hellenististä termiä Juutalaiseen maahan. Joka tapauksessa, alkuperäisillä "Palestiinalaisilla" ei ollut mitään tekemistä, ei missään asiassa, minkään arabiväestön kanssa.

Lue lisää Palestiina-sanan synty.